LÄHESTYMISKIELTO
Aluksi

Tässä jaksossa tarkastellaan lähestymiskieltoa. Laki lähestymiskiellosta on ollut voimassa vuoden 1999 alusta lähtien. Lähestymiskielto voi tulla kyseeseen tilanteissa, joissa joku uhkaa lähestymiskieltoa harkitsevan vapautta, rauhaa, terveyttä tai henkeä. Lähestymiskieltoon määrätty ei saa tavata suojattavaa henkilöä eikä muutoinkaan ottaa tähän yhteyttä esimerkiksi puhelimitse, tekstiviestein, sähköpostitse tai kirjeitse.

Lähestymiskiellolla on tärkeä merkitys siinä, että se luo ennakollista turvaa itsensä uhatuksi tuntevalle henkilölle, sillä lähestymiskieltoon määrätty henkilö useimmiten pidättäytyy jatkamasta häirintää. Lisäksi voimassa oleva lähestymiskielto parantaa poliisin mahdollisuuksia nopeammin puuttua häirintätilanteisiin, jotka saattaisivat johtaa väkivallan käyttöön. Mikäli lähestymiskieltoa rikotaan, tulee asiasta ilmoittaa välittömästi poliisille.

Vuoden 2005 alusta tulivat voimaan perheen sisäistä lähestymiskieltoa koskevat säännökset. Näiden säännösten mukaan lähestymiskielto voidaan määrätä samassa taloudessa elävien välillä, jolloin kieltoon määrätyn henkilön on pysyttävä poissa yhteisestä asunnosta. Perheen sisäisessä lähestymiskiellossa henkilöiden ei tarvitse olla parisuhteessa keskenään vaan lähestymiskielto voi tulla kyseeseen esimerkiksi tilanteessa, jossa vanhempi kohtaa väkivaltaa samassa asunnossa asuvan täysi-ikäisen lapsensa taholta.
Lakiasiaintoimisto
Carpelan & Marttila

Turku-Helsinki-Tampere
Postiosoite: Stålarminkatu 33 H 66, 20810 Turku
E-mail:
Fax: (02) 235 6623

Jani Marttila
Puh: 0400 759 648

Kim Carpelan
Puh: 040 845 8487